Uniongelmat

Uniongelmat

Uniongelmat

Uni ja nukkuminen ovat terveytemme peruspilareita ja ilman unta ihminen ei pärjää. Hyvä uni on jaksamisen kannalta tärkeää, sillä unen aikana aivot elpyvät, keho palautuu ja mieli virkistyy. Riittävä uni vahvistaa vastustuskykyä sekä tukee sokeri- ja kolesteroliaineenvaihduntaa että painonhallintaa.

Uneen ja nukkumiseen liittyvät uniongelmat ovat kuitenkin yleisiä aikuisväestössä. Noin 30% meillä on jonkinasteisia uniongelmia. Tavallisimmillaan ne ovat huonoa yöunen laatua, toistuvaa heräilyä ja nukahtamisvaikeuksia. Lähes kaikki me kärsimme tilapäisistä uniongelmista ja väsymyksestä jossain vaiheessa elämäämme, mutta unihäiriöstä voidaan puhua silloin, kun tilapäinen uniongelma tai väsymys toistuu usein tai jatkuu yli kaksi kuukautta.

Trinitaksen lääkärit ja sairaanhoitajat ovat valmiina auttamaan, mikäli koet että sinulla on uniongelmia. Ota rohkeasti yhteyttä mikäli sinulla on kysyttävää unettomuudesta tai uniongelmista.

Uniongelmien oireet

Uni on elintärkeä osa yöllä tapahtuvasta palautumisesta. Uniongelmat voivat aiheuttaa kaikenlaisia oireita jotka näkyvät pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Unettomuuden vaikeimmat ongelmat ovat seuraavanlaiset.

  • Muistiongelmat. Unessa aivot palautuvat ja pystyvät sen myötä toimimaan normaalisti. Unettomuus on sen takia usein muisti- ja keskittymisongelmiin.

  • Väsymys. Jos saat liian vähän unta öisin, totut tähän tilaan ajan myötä. Aivosi eivät kuitenkaan tästä pidä ja tämä johtaa väsymykseen sekä jaksamattomuuteen.

  • Ahdistus. Uniongelmat johtaa usein ahdistukseen ja sen myötä masentumiseen. Unihäiriö on usein myös yksi masennuksen ensimmäisistä oireista.

  • Vastustuskyvyn heikkeneminen. Unettomuus voi johtaa vastustuskyvyn heikkenemiseen ja sen myötä sairasteluun.

  • Ylipaino. Ruokahalu lisääntyy usein ihmisillä, jotka potevat unettomuutta. Liikunta on haastavaa jos on väsynyt ja paino voi sen ansiosta lähteä nousuun.

Uniongelmien moninaiset syyt

Uniongelmien taustalla on usein elämänvaiheisiin ja -tilanteesiin liittyvät haasteet ja näiden mukanaan tuomaa stressiä. Nämä voivat aiheuttaa unettomuutta ja herkkäunisuutta. Osalla ihmisistä on myös luonnollista taipumusta unettomuuteen ja herkkäunisuuteen, joita kuormittavat elämäntilanteet luonnollisesti vielä vahvistavat.

Iän myötä erityisesti taipumus herkkäunisuuteen voimistuu. Suurin muutos ikääntyneillä on unen rakenteessa, joka johtaa heräilyyn ja huonontuneeseen unen laatuun. Monet sairaudet voivat myös vaikuttaa uniongelmien taustalla. Hyvällä perussairauksien hoidolla, kuten kilpirauhasen vajaatoiminnan oikealla lääkityksellä, voidaan parantaa vireystilaa ja nukkumista. Kipujen tehokas hoito vaikuttaa myös unenlaatua kohentavasti.

Uniongelmat

Fysiologiset syyt unihäiriöiden taustalla

Unettomuusdiagnooseissa noin kolmasosassa syy on elimellisessä sairaudessa. Alla olemme listanneet tavallisimmat unihäiriöt.

Unettomuus

Yleisin unihäiriö on unettomuus. Unettomuuden kanssa kamppailevilla on usein vaikea saada unta ja unen tulossa voi kestää yli puoli tuntia. Unettomuudesta kärsivillä voi olla hyvät olosuhteet nukkumiselle, mutta unettomuuden taustalla voi olla erilaisia syitä. Tavallisin syy unettomuudelle on psyykkinen tai fyysinen stressi, liiallisen alkoholin tai kofeiinipitoisten juomien käyttö, epäsäännöllinen unirytmi tai vähäinen liikunta.

Uniapnea

Tavallisimmat aikuisiän elimelliset unihäiriöt liittyvät unenaikaiseen hengityshäiriöön uniapneaan, jonka oireita ovat kuorsaus ja unenaikaiset hengitystauot. Uniapneassa ylähengitysteiden ahtautumisesta johtuvat unenaikaiset hengityskatkokset aiheuttavat toistuvaa, usein tiedostamatontakin, heräilyä kesken unien. Hengityskatkokset rikkovat unen rakennetta ja häiritsevät siten elintärkeiden unenaikaisten fysiologisten toimintojen toteutumista.

Levottomat jalat

Melko yleinen unta häiritsevä elimellinen vaiva on myös iltaisin ja öisin ilmenevä jalkojen liikuttelutarve, levottomat jalat – oireyhtymä. Pakonomaiseen jalkojen liikuttelun tarpeeseen liittyy epämiellyttäviä tuntemuksia, kuten kylmää, kuumaa, pistelyä, puutumista ja paineentunnetta sekä kutinaa. Pahimmillaan oireet ovat iltaisin ja haittaavat nukahtamista.

Vaivaa voidaan hoitaa joko lääkityksellä ja muilla oireita helpottavilla hoitomuodoilla. Jos oireilu voidaan liittää olemassa olevasta perussairaudesta johtuvaksi, kuten kakkostyypin diabetes, Parkinsonin tauti, munuais- tai maksasairaudet ja sydänsairaudet, on ensisijaisen tärkeää hoitaa perussairaus tasapainoon.

Elimellisten unihäiriöiden hoito onnistuu usein hyvin, mutta vaativat tarkan diagnoosin tekemisen tutkimuksineen sekä potilaan sitoutuneisuutta hoitoonsa.

Unettomuus

Uniongelmien kotihoito

Unettomuutta voit parantaa kotikonstein. Elämäntapamuutos auttaa usein parhaiten henkilöitä joilla on jonkinasteinen unihäiriö. Alla on pari vinkkiä jotka voi auttaa, jos haluat nukkua paremmin.

Riittävän pitkät yöunet

Säännöllinen vuorokausirytmi ja päivän aikana tehdyt tai tekemättä jääneet asiat ovat hyvän unen avainasioita. Kaiken tämän pohjana toimii tarpeeksi pitkät yöunet. Uni on meille kaikille elintärkeää ja tarvitsemme sitä riittävästi jotta voimme toimia normaalisti. Paras tapa päästä alkuun, on menemällä aikaisemmin nukkumaan. Jos pidemmät yöunet auttavat, kannattaa aikaisesta nukkumaanmenoajasta pitää kiinni.

Liikunta auttaa aina

Uni paranee jos harrastat liikuntaa säännöllisesti. Liikunta pidentää syvän unen määrää ja lyhentää nukahtamisaikaa ja siksi liikunnan vaikutus uneen on merkittävä. Päivän aikana tehty juoksulenkki tai salitreeni väsyttää lihaksia, antaa hyvän olon tunteen ja vaikuttaa samalla kehon lämpötilaan ja hormonitoimintaan positiivisesti.

Uneen vaikuttaa parhaiten sellainen liikunta, joka nostaa sykettä reippaasti ja jonka kesto on yli tunnin. Juoksu- tai pyörälenkki on tästä hyvä esimerkki. Tämä ei toki tarkoita sitä, että reipas lenkki on se ainoa liikuntavaihtoehto unettomuuteen. Kaikenlainen liikunta on aina avuksi jos haluat nukkua paremmin.

Vältä rankkaa liikuntaa ennen nukkumaanmenoa

Liikunta auttaa parhaiten jos se ajoitetaan tiettyyn aikaan päivästä. Vältä rankkaa liikuntaa myöhään illasta niin, että sinulla on pari tuntia aikaa rauhoittua ennen nukkumaanmenoa. Kello 9-19 välillä tehdyt treenit antavat tarpeeksi aikaa palautua ja rauhoittua ennen kuin menet nukkumaan. Kello 19 jälkeen kannattaa suosia kevyempää liikuntaa jotta uni ei häiriinny.

Ravinto vaikuttaa uneen

Monipuolinen ravinto ja säännöllinen ateriarytmi auttaa sinua jaksamaan paremmin ja sen myötä uni tulee helpommin kun olet menossa nukkumaan. Muista syödä monipuolisesti, tarpeeksi monta kertaa päivässä ja vältä syömästä liian raskasta ateriaa kello 19 jälkeen. Iltaisin voi olla vaikea saada unta jos olet liian nälkäinen ja kylläinen. Kevyt hiilihydraattinen iltapala voi olla avuksi jos koet ettet saa illalla unta.

Kahvin tai alkoholin nauttiminen liian myöhään voi aiheuttaa unettomuutta

Alkoholin nauttiminen ei sovi heille jolla on uniongelmia. Kahvin nauttiminen kannattaa myös lopettaa ennen kello 15. Kofeiini vaikuttaa kehossa pitkään viimeisin kahvikupin jälkeen.

Muista rentoutua ja palautua

Moni meistä kokee päivisin stressiä ja sen myötä unettomuutta. Stressi johtaa kasvaneeseen vireystilaan ja pitkään jatkunut stressi voi vaikuttaa ihmisen autonomisen hermoston toimintaan ja vaikeuksia stressistä palautumiseen. Harva meistä kokee päiviä ilman stressiä, mikä on ihan normaalia. Arjen tavallisten haasteiden myötä tuleva stressi on usein avuksi illalla kun nukahtaa.

Osa meistä kokee kuitenkin stressiä jatkuvasti ja ei saa sen takia unta illalla ja heräilee yöllä. Uni tulee harvemmin jos et päivällä ehdi palautua ja rentoutua. Lyhyet tauot päivällä ja vapaa aikataulu iltaisin auttavat palautumaan ja saat illemmalla helpommin unta.

Pidä kiinni rutiinista ja kokeille myös uusia asioita

Uni tulee illalla helpommin jos pystyt pitämään kiinni säännöllisestä vuorokausirytmistä. On helpompi nukahtaa iltaisin kun menet nukkumaan ja heräät aina samaan aikaan. Vaikka rutiini onkin unen kannalta hyvä asia, tekee uusien asioiden kokeileminen myös hyvää. Kaikenlaiset harrastukset ja muut menot vapaa-ajalla pitävät mielen virkeänä. Päivän aikana koetut haasteet auttavat saamaan unesta kiinni silloin kun on nukkumaanmenoaika.

Päiväunet auttavat tarvittaessa

Päiväunista voi olla apua jos tarvitset kiireen keskellä pienen palautumishetken. Tärkeintä on se, ettei päiväunet kestä monta tuntia ja eivät ajoitu liian myöhään illalle. Pitkät tai myöhäiset päikkärit voivat ne häiritä tulevan yön unia. Päiväunet saisivat kestää maksimissaan puoli tuntia. 15 minuutin päikkärit ovat avuksi jos tarvitset lyhyen tauon iltapäivällä.

Uniongelmien kotihoito

Jos uniongelmat vaivaavat sinua ja kotikonstit ei tunnu auttavan, niin kannattaa pikimmiten ottaa yhteyttä lääkäriin. Apua kannattaa hakea aina vaikka unettomuus on vaivannut jo pitkään tai uniongelmat ovat vakavia. Mikäli arki ei suju tai toimintakykysi on heikentynyt unettomuuden takia, kannattaa Trinitaksen lääkäreihin ottaa rohkeasti yhteyttä.

Unihäiriöt
Siirry sivun alkuun