Vaskulaarinen dementia
Vaskulaarinen dementia on aivojen verenkiertohäiriöiden aiheuttama muistisairaus. Se on Suomessa toiseksi yleisin muistisairaus Alzheimerin taudin jälkeen. Vaskulaarinen dementia johtuu aivoverenkiertohäiriöistä. Arviolta neljäsosa aivoverenkiertohäiriön saaneista sairastuu verisuoniperäiseen muistisairauteen jälkikäteen. Tauti on hieman yleisempi miehillä kuin naisilla.
Trinitaksen asiantuntevat erikoislääkärit ovat valmiita auttamaan mikäli sinulla on kysymyksiä omasi tai läheisesi muistioireista.
Vaskulaarinen dementia eli verisuoniperäinen muistisairaus
Vaskulaarinen dementia on verisuoniperäinen etenevä muistisairaus johtuu erilaisista aivoverenkiertohäiriöistä, jotka voivat aiheuttaa tukoksia, vuotoja tai muutoksia aivoissa. Vaskulaarisessa dementiassa sairaus voidaan jakaa kahteen päätyyppiin, joko pienten aivoverisuonten tai suurten aivoverisuonten muutoksiin.
Pienten verisuonten tukosten, vuotojen ja muutosten aiheuttama valkean aineen tauti on yleisin, sillä se todetaan noin 60-70 prosentilla sairastuneista. Tällöin oireissa voi olla puheentuoton häiriöitä ilman sanojen löytämisvaikeutta, toispuoleisia halvausoireita ja lisäksi toiminnanohjauksen heikentymistä ja tiedonkäsittelyn hidastumista.
Suurten aivoverisuonten tukokset aiheuttavat kuolioalueita aivojen kuorikerroksessa, jotka johtuvat aivojen hapenpuutteesta. Näissä tapauksissa oireina voivat ilmetä toispuoleinen halvaus, kävelyhäiriö tai voi esiintyä sanojen löytämisvaikeutta.
Myöhemmin oireiden valikoima laajenee, sillä aivojen toiminnan häiriöt ulottuvat myös keskiaivojen alueiden ulkopuolelle. Mitä enemmän hermosoluja ajan myötä tuhoutuu, niin sitä enemmän Parkinsonin taudin oireita esiintyy, sillä tämä johtuu aivojen dopamiinipitoisuuden alentumisesta.
Vaskulaarinen dementia oireet
Vaskulaarisen dementian oireet voivat olla moninaisia ja välillä ne voivat helpottaa hetkeksi. Taudin etenemisnopeus vaihtelee usein yksilön mukaan ja muutokset sairastuneen tilassa tulevat yleensä portaittain.
Tyypillisiä oireita verisuoniperäisessä muistisairaudessa ovat:
- Muistiongelmat
- Häiriöt puheentuotannossa
- Kömpelö kävely
- Tasapainohäiriöt
- Hahmottamisvaikeudet
Esimerkiksi sairastuneilla muisti säilyy usein paremmin kuin Alzheimerin taudin tapauksessa. Oireet alkavat myös nopeammin kuin Alzheimerin taudissa, joskus viikoissa tai jopa päivissä.
Vaskulaarinen dementia käytösoireet
Vaskulaarisen dementian käytösoireisiin kuuluu tunnetilojen ja mielialan nopeat muutokset. Sairauden alkuvaiheessa voi esiintyä myös masennusta, kun sairastunut kokee kykyjensä heikkenevän. Näiden lisäksi saattaa esiintyä ahdistuneisuutta, levottomuutta ja vireystilan vaihteluita.
Vaskulaarisen dementian riskitekijät
Vaskulaarisessa dementiassa taustalla vaikuttavat samat tekijät, jotka lisäävät sydän- ja aivoverisuonten sairauksien riskejä. Ne lisäävät verenkiertohäiriöiden riskiä aivoissa ja altistavat verisuonten tukoksiin, vuotoihin ja muutoksiin.
Vaskulaarisen dementian riskitekijöitä ovat seuraavat asiat:
- Kohonnut verenpaine
- Korkea kolesteroli
- Ylipaino
- Diabetes
- Liikunnan vähäisyys
- Alkoholin liikakäyttö
- Tupakointi
- Välttämällä yllä mainittuja riskitekijöitä voit parantaa omaa terveyttäsi merkittävästi ja alentaa myös muiden sairauksien todennäköisyyttä. Kohonneen verenpaineen alentaminen on esimerkiksi merkittävä tekijä oman terveyden edistämisessä.
Terveellisillä elintavoilla voit alentaa vaskulaarisen dementian puhkeamisen todennäköisyyttä ja riskiä saada muita sydän- ja verisuonisairauksia.
Vaskulaarinen dementian toteaminen
Verisuoniperäinen muistisairaus voidaan todeta usein varmistamalla diagnoosi aivojen magneetti- tai tietokonekuvauksella. Aivokuvissa voi näkyä pieniä aivokuoren alaisia aivoinfarkteja ja mahdollisesti voidaan todeta valkean aineen vaskulaarinen degeneraatio. Kuvauksessa voi myös näkyä aivoverenvuotoja, laajentuneita verisuonta ympäröiviä tiloja tai aivojen surkastumista.
Tutkimuksissa voidaan tehdä myös potilaan ja läheisten haastatteluja sekä lisäksi muistitestejä ja kyselyitä, jotka toimivat kuvantamisen tukena diagnoosia tehdessä. Joskus potilas voi olla aikaisemmin kärsinyt aivoinfarktista tai potilaalla on ollut muita sydämen ja verenkiertoelimistön häiriöitä, jolloin diagnoosin todennäköisyys kasvaa.
Vaskulaarisen dementian hoito
Vaskulaariseen dementiaan ei ole olemassa toistaiseksi suoraa lääkehoitoa. Hoidossa keskitytään mahdollisten riskitekijöiden vähentämiseen ja siihen että ehkäistään tulevia aivoverenkiertohäiriöitä.
Tilannetta seurataan ja arvioidaan säännöllisesti, sillä aivoverenkiertosairauksiin liittyy myös lisääntynyt muiden muistisairauksien riski. Tulevien sairauksien ehkäisy on tärkeässä osassa vaskulaarisessa kognitiivisessa heikentymässä, joten omilla elintavoilla voi vaikuttaa merkittävästi taudin kulkuun.
Kuinka voit ehkäistä vaskulaarista dementiaa elintavoilla
Omilla elintavoilla voit vaikuttaa vaskulaarisen dementian puhkeamiseen, sillä terveelliset elintavat ehkäisevät tautia. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisin keski-iässä, jos sitä aikaisemmin ei ole kiinnittänyt omaan terveyteen aktiivisesti huolta.
Seuraavat toimenpiteet ehkäisevät vaskulaarista muistisairautta:
- Terveellinen ruokavalio
- Aktiivinen liikunta ja arkielämä
- Alkoholin käyttö kohtuudella
- Tupakoinnin lopettaminen
- Unen laatu (esim. uniapnea suurentaa sydän- ja verisuonisairauksien riskiä)
Yleisesti edistämällä hyvinvointiasi ja sydämen ja verisuonien terveyttä voit pienentää myös muiden sairauksien todennäköisyyttä, joten omatoimisuus on tärkeää sairauden ennalta ehkäisemisessä ja hidastamisessa.
Kuinka nopeasti vaskulaarinen dementia etenee?
Vaskulaarinen dementia voi kehittyä hitaasti ja puhjeta vaivihkaa. Vaskulaarisen dementian oireet voivat alkaa nopeasti jopa muutamissa päivissä tai viikoissa. Kuitenkin ne voivat helpottaa välillä ja potilaalla voi olla parempia toiminnan jaksoja ja oireet voivat helpottaa joksikin aikaa.
Vaskulaarisen dementian eteneminen on yksilöllistä ja vaihtelee henkilön mukaan. Usein taudin eteneminen tapahtuu portaittain, jolloin oireet voivat pahentua tai toimintakyky voi alentua ja sen jälkeen potilaan tila voi olla taas vakaa jonkin aikaa ennen seuraavaa tilan heikkenemistä.
Mitä teen jos epäilen itselläni tai läheiselläni vaskulaarista dementiaa?
Jos epäilet itselläsi tai läheiselläsi vaskulaarista dementiaa tai muistioireita, niin voi ottaa yhteyttä Trinitaksen asiantunteviin erikoislääkäreihin. Se onnistuu joko soittamalla Trinitaksen asiakaspalveluun tai varaamalla ajan netistä pääset vastaanotolle, jossa sinulle tai läheisellesi tehdään tutkimuksia, joilla voidaan selvittää oireiden tai muistiongelmien syyt.
Voit varata ajan netin kautta tai soittamalla Trinitaksen Turun ajanvaraukseen (010 574 3210) tai Tampereen ajanvaraukseen (010 574 3211). Voit varata ajan myös tulemalla suoraan Lääkäritaloon.
