Parkinsonin tauti
Parkinsonin tauti - Oireet
Vielä ei tiedetä tarkalleen, miten Parkinsonin tauti syntyy. Kuitenkin tiedetään, että sairaus liittyy dopamiinia erittävien solujen toiminnan hidastumiseen. Parkinsonin tauti ja sen oireet johtuvat hermosolujen vähittäisestä rappeutumisesta keskiaivojen alueella. Tämä johtaa tahdonalaisia liikkeitä säätelevien hermoratojen vaurioitumiseen ja hermovälittäjäaine dopamiinin puutteeseen. Silloin motorisia oireita alkaa yleensä ilmaantua.
Myöhemmin oireiden valikoima laajenee, sillä aivojen toiminnan häiriöt ulottuvat myös keskiaivojen alueiden ulkopuolelle. Mitä enemmän hermosoluja ajan myötä tuhoutuu, niin sitä enemmän Parkinsonin taudin oireita esiintyy, sillä tämä johtuu aivojen dopamiinipitoisuuden alentumisesta.
Parkinsonin taudin ensioireet
Parkinsonin taudin ensioireet voivat olla vaikeita diagnosoida, mutta tavallisimmin havaittu ensioire on lepovapina toisen puolen kädessä tai sormissa. Taudin alkuvaiheessa oireet alkavat epäsymmetrisesti eli ovat havaittavissa ensin toisen puolen raajoissa ja ne leviävät hiljalleen kaikkiin raajoihin.
Parkinsonin taudin oireet
Parkinsonin taudissa on yleisesti kolme pääoiretta, jotka ovat lepovapina, liikkeiden hidastuminen ja lihasjäykkyys.
Parkinsonin taudin aiheuttamaa vapinaa sanotaan lepovapinaksi, sillä se usein rauhoittuu tahdonalaisia liikkeitä tehtäessä. Vapina on harvajaksoista ja sitä esiintyy erityisesti yläraajoissa levon aikana.
Liikkeiden hidastuminen voi näkyä esimerkiksi tai tuolilta nousun vaikeutena. Liikkeiden aloittamisen jälkeen liike voi olla normaalia hitaampaa. Askeleet voivat muuttua lyhyemmiksi ja laahustaviksi.
Lihasjäykkyys (rigiditeetti) voi esiintyä esimerkiksi hitautena käden liikkeissä ja jos henkilöä avustetaan liikkeissä, niin lihasjäykkyys voi tuntua liikkeen vastuksena. Lihasjäykkyys voi tuntua tasaisena tai portaittaisena vastuksena. Myös lihasten jäykkyys levossa lisääntyy.
Parkinsonin taudissa voi olla myös muita oireita
Tautiin liittyy myös muita oireita motoristen oireiden lisäksi ja ne voivat olla esimerkiksi ns. autonomisen hermoston oireita eli verenpaineen nopeaa vaihtelua, hikoiluhäiriöitä, tihentynyttä virtsaamistarvetta. Lisäksi voi olla puheentuoton vaikeutta, hajuaistin heikentymistä, nielemisongelmia, päiväaikaista uneliaisuutta ja unihäiriöitä. Muistihäiriöitä, masennusta ja ajatustoiminnan hidastumista voi myös esiintyä.
On otettava kuitenkin huomioon, että Parkinsonin oireet ovat yksilöllisiä ja kaikkia yllä mainittuja oireita ei välttämättä esiinny. Parkinsonin tautia sairastavalla taudin aiheuttamat oireet ja taudin painottuminen ovat yksilöllisiä. Osalla Parkinsonin tautiin sairastuneilla toimintakyky voi vaihdella päivän ja viikon sisällä äkillisesti. Toimintakyky saattaa huonontua muutaman vuoden sisään oleellisesti, mutta osalla sairastuneita tauti voi säilyä vähäoireisena vuosikymmeniä.
Parkinsonin tautia sairastavat eivät välttämättä saa kaikkia mahdollisia oireita, joten ihmiset voivat pärjätä kotona pitkäänkin eriasteisen avun kanssa.
Parkinsonin taudin toteaminen
Parkinsonin taudin diagnoosi tehdään kliinisen tutkimuksen ja potilaan oman oirekuvauksen perusteella. Jos potilaalla todetaan olevan kaksi kolmesta pääoireesta jotka liittyvät Parkinsonin tautiin (lepovapina, liikkeiden hidastuminen tai lihasjäykkyys), niin Parkinsonin tauti on todennäköinen.
Diagnoosi taudista tehdään yleensä ilman pään kuvantamista tai laboratoriotutkimuksia, sillä tauti ei aiheuta näkyviä muutoksia aivoihin, eikä esimerkiksi verikokeissa näy Parkinsonin taudille tyypillisiä muutoksia.
Mahdollisilla laboratoriotutkimuksilla ja tietokone- ja magneettikuvauksilla voidaan tarvittaessa sulkea pois muita sairauksia, joiden oirekuvasto muistuttaa Parkinsonin taudin oireita.
Parkinsonin taudin hoito
Parkinsonin tautiin ei ole parantavaa tai sairauden kulkua merkittävästi hidastavaa lääkitystä. Lääkehoitoa ei tarvitse aloittaa heti diagnoosin jälkeen, vaan se voidaan aloittaa siinä vaiheessa, kun taudin oireet aiheuttavat potilaalle selkeää toiminnallista haittaa.
Kun on aiheellista aloittaa lääkehoito, niin lääkkeinä käytetään yleensä jotain seuraavista; MAO-B -estäjä, dopamiiniagonisti tai levodopa. MAO-B -estäjät tehostavat dopamiinin vaikutusta, dopamiinisiagonistit vahvistavat aivojen omaa dopamiinituotantoa ja levodopa on dopamiinin esiaste, joka muuttuu aivoissa dopamiiniksi korvaamaan rappeuman aiheuttamaa dopamiinivajetta.
Lääkehoidon lisäksi tärkeässä osassa taudin oireiden hallinnassa ovat liikunta, sekä kuntoutus ja ravitsemus, joiden avulla on mahdollistaa ylläpitää toimintakykyä pidempään.
Itsehoito Parkinsonin tautiin
Parkinsonin etenemiseen ei elintavoilla voi varsinaisesti vaikuttaa, mutta sen haittavaikutuksia voi vähentää liikkumalla säännöllisesti. Säännöllisellä liikunnalla voi lisätä liikkuvuutta ja yhdistettynä muihin harjoitteisiin se tarjoaa potilaalle merkittävää hyötyä. Yleisesti hyödyllisiä harjoituksia ovat lihaskuntoa lisäävät ja tasapainoa parantavat harjoitukset.
Hoitosuunnitelmaan voidaan esimerkiksi sisällyttää yhdessä neurologin ja fysioterapeutin kanssa liikeharjoitteita, jotka parantavat potilaan toimintakykyä. Aktiivisella liikeharjoittelulla voidaan tehokkaasti ehkäistä ja pienentää tasapainohäiriöiden ja lihasjäykkyyden tuottamia ongelmia.
Parkinsonin tauti nuorella
Epäiletkö itselläsi tai läheiselläsi Parkinsonin tautia?
Parkinsonin tauti todetaan suurelta osin potilaan oman oirekuvaston perusteella, joten jos sinulla tai läheiselläsi on Parkinsonin tautiin sopivia oireita, niin kannattaa ottaa yhteyttä Trinitaksen erikoislääkäreihin.
Erikoislääkärin vastaanotolla saat asiantuntevaa palvelua. Sinulle tehdään henkilökohtainen hoitosuunnitelma hoitosi tueksi ja saat vastaukset sinua vaivaaviin oireisiin. Voit varata ajan verkkoajanvarauksen kautta tai soittamalla Trinitas Lääkäritalon Turun asiakaspalveluun (010 574 3210) tai Tampereen asiakaspalveluun (010 574 3211). Voit varata ajan myös tulemalla suoraan Lääkäritaloon.
